Lentävän Hollantilaisen ohjelmakirja

Turun filharmoninen orkesteri

Turun filharmonisen orkesterin perinteet sinfoniamusiikin esitaistelijana ovat miltei yhtä pitkät kuin itse sinfonian historia. Vuonna 1790 toimintansa aloittaneen Turun Soitannollisen Seuran konserteissa esitettiin Haydnin ja Beethovenin sinfonioita modernina musiikkina säveltäjien vielä eläessä; 1900-luvulle tultaessa perinteitä jatkoi Jean Sibelius, joka johti Turussa omaa musiikkiaan 18 konsertissa. Suomen vanhin ja maailman vanhimpiin kuuluva sinfoniaorkesteri kunnallistettiin vuonna 1927, jolloin muusikoita oli 29. Nykyisin maamme neljänneksi suurimman sinfoniaorkesterin jäsenmäärä on 74.

Turun filharmonisen orkesterin (kaupunginorkesterin) vakinaisina kapellimestareita ovat toimineet Tauno Hannikainen, Toivo Haapanen, Ole Edgren, Jorma Panula, Paavo Rautio, Pertti Pekkanen, Igor Bezrodnyi, Jacques Mercier ja Hannu Lintu. Syksystä 2001 lähtien orkesterin päävierailija on Juha Kangas. Tibor Bogányi on toiminut ylikapellimestarina vuoden 2003 alusta. Paavo Berglund, joka on vieraillut orkesterimme johtajana vuodesta 1953, nimitettiin kunniakapellimestariksi vuonna 2002. Orkesterin nimikkosäveltäjät ovat Mikko Heiniö (Turku) ja Anders Hillborg (Tukholma).

Suurin osa konserteista pidetään vuonna 1952 valmistuneessa, Risto Luukkosen suunnittelemassa Turun konserttitalossa. Tuomiokirkossa ja Mikaelinkirkossa esiinnytään useamman kerran vuodessa. Fregatti Suomen Joutsenesta Forum Marinum -merikeskuksen laiturissa on tullut orkesterin kesäinen päänäyttämö laivan vuoden 2002 satavuotisjuhlakonsertin jälkeen. Turun filharmonikot ovat konsertoineet myös Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Unkarissa, Saksassa, Belgiassa, Venäjällä, Puolassa ja Kiinassa. Vuoden 2006 kevääksi orkesteri on kutsuttu konsertoimaan Euroopan merkittävimpiin lukeutuville musiikkijuhlille, Budapestin Kevät -festivaalille.

Filharmoninen orkesteri tekee erittäin läheistä yhteistyötä "oman" kuoronsa, Chorus Cathedralis Aboensiksen kanssa. Tanssiteatteri ERI:n kanssa orkesteri on tehnyt yhteistyötä usein, viimeksi Igor Stravinskista kertoneen Skandaali!-produktion. Aurapromenaari ja Filharmonian viikko ovat orkesterin omia syystapahtumia, ja kansainvälinen Perc!-lyömäsoitinfestivaali on järjestetty vuosina 2002 ja 2004. Perinteeksi on jo muodostunut vuodesta 2001 järjestetty uuden musiikkivuoden avaava Euroopan Turku -gaala. Muita vuoden päätapahtumia ovat pitkänperjantain konsertti, kevätkauden päättävä Last Night of the Season sekä Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, orkesterin oma joulukonsertti ja kaksi vuosittaista Filharmonian lastenviikkoa. Turun oopperatoiminnassa orkesteri on ollut mukana jo Soitannollisen Seuran ajoista lähtien - Lentävää hollantilaista se on ollut mukana esittämässä viimeksi vuonna 1912! Filharmonikot ovat usein mukana myös Turun musiikkijuhlilla.

Orkesterin ohjelmisto rakennetaan teemavuosien ympärille. Vuonna 2006 huipentuu viiden vuoden teemasarja, jossa on piirretty musiikillista karttaa Turun ympärille. Vuonna 2002 kunnioitettiin kaupungin merellistä historiaa ja Suomen Joutsenen satavuotisjuhlaa teemalla Pisara - puro - joki - meri! Vuotta myöhemmin liikuttiin horisontaalisesti musiikillisella Kuninkaantiellä Turusta länteen (Tukholma, Göteborg, Oslo, Bergen) ja itään (Järvenpää, Viipuri, Pietari), kun taas vuonna 2004 vietettiin meri- ja kulttuurikaupunki Turun 775-vuotisjuhlia Itämeren maiden musiikilla. Tänä vuonna teema on taasen vertikaalinen 22. pituuspiiri, jossa esitetään musiikkia Turusta ylös- ja alaspäin, erityisesti Puolasta, Tsekistä ja Unkarista, kohokohtanaan syksyn KaikkiAlla Bartók -sarja, jossa kuullaan ensimmäistä kertaa Suomessa mestarisäveltäjän kaikki kolme näyttömöteosta. Teemaketjun sulkeva ensi vuoden pääteema julkistetaan Filharmonian viikon päätteeksi marraskuussa. Aiemmissa KaikkiAlla-sarjoissa on kuultu Beethovenin, Sibeliuksen ja Brahmsin kaikki sinfoniat numerojärjestyksessä.

Toisin kuin muilla Suomen pääorkestereilla, Turun filharmonisella orkesterilla ei ole vielä säännöllisiä levytyksiä, radiointeja ja televisiointeja mahdollistavaa yleissopimusta oman kaupunkinsa kanssa, mutta se on tehnyt yksittäisiä suomalaisen musiikin levytyksiä vuodesta 1979. "Suomalaisia klassisia suosikkisäveliä" -levyn (Naxos) ennätyksellisestä myynnistä orkesteri on saanut platinalevyn. Samoin "Karitan joulu" -levy (Ondine), joka tehtiin yhdessä sopraano Karita Mattilan ja CCA-kuoron kanssa, sai heti valmistuttuaan jouluksi 2002 kultalevyn ja jouluna 2003 platinalevyn.

 

Tulosta sivu

Sisällys