Erik Söderblom
RIKAS MIES MUUTTI KYLÄÄN
Mistä ooppera Lentävä Hollantilainen kertoo?
Tämä on tarina hollantilaisesta merikapteenista, joka aikoinaan, kuoleman uhatessa, on käynyt kauppaa paholaisen kanssa ja jolle hengissä pysymisestä on sen jälkeen tullut kirous. Menestyksekkään liikemiehen burn out: rahaa on, mutta elämällä ei tunnu olevan mitään arvoa. Kunpa kaikki loppuisi, kuolema tulisi. Mitään muuta mies ei tahdo - kunnes kohtaakin rakkauden.
Tämä on tarina Sentasta, nuoresta naisesta, joka synnintunnossaan pelkää, että kaikki paha on hänestä lähtöisin. Seksuaalinen ei saa olla, sehän on neidolle sopimatonta. Kuitenkaan Senta ei saa mielestään fantasiaansa Lentävästä hollantilaisesta. Maailma uhkaa tuhoutua, ja Senta uskoo, että se on hänen syynsä. Hän haluaa pelastaa maailman. Lentävä Hollantilainen on kertomus Sentan uhrista maailman pelastamiseksi. Tämä uhri on hän itse.
Tämä on tarina kauppalaivan kapteenista nimeltä Daland, Sentan isästä, mallikansalaisesta. Palatessaan pitkältä kauppapurjehdukselta ja kotisataman jo häämöttäessä, tämä ikääntyvä mies ja monia myrskyjä kokenut merenkävijä joutuukin siihen kovimpaan - elämän myrskyyn.
Sumun keskeltä ilmestyy laiva. Laivan hollantilainen kapteeni pyytää Dalandilta hänen tyttärensä kättä. Daland suostuu, onhan hollantilainen huomattavan varakas. Onhan hänessä, vaikka vähän oudolta vaikuttaakin, tuulahdus kansainvälisyyttä. Daland suostuu, vaikka joutuukin purkamaan naimakaupan, jonka hän on ehtinyt pitkälle sopia kotikylän Erikin kanssa. Hän suostuu, koska Senta on arvokkainta mitä hänellä - yksinhuoltajaisällä - on. Kruunaisihan tällainen avioliitto lopulta Dalandin omankin elämän, antaisi mahdollisuuden asettua maihin eläkepäiviä viettämään. Daland suostuu, ja miksipä ei suostuisi? Niin tekisi meistä jokainen.
0oppera kertoo Hollantilaisesta, Sentasta, Dalandista ja Erikistä, mutta se kertoo myös - ja ehkä enemmänkin - erään pienen norjalaisen rannikkokaupungin väestä, tavallisista ihmisistä. Se kertoo kaikista meistä, joiden elämä äkkiä muuttui. Rikas mies muutti kylään. Hänen varoistaan riitti jokaiselle. Yhtäkkiä - kuin taivaan iskusta - rahaa oli. Kyläläiset valtasi hulluus. He juhlivat ja kuluttivat kuin viimeistä päivää. Miksi? Ehkä sokaistakseen itsensä. Ehkä peittääkseen itseltään totuuden. Ehkä he sisimmässään aavistivat, että heidän varakkuutensa oli tuulesta temmattu ja linnansa ilmaan rakennettu. Ehkä he tiesivät, että kaikelle tulee loppu.
Paha ei tule suunnasta josta me sitä tähyämme. Se tulee selän takaa. Paha kätkee kasvonsa. Ehkä se ei tulekaan yötä vasten, ehkä se tulee aamun koittaessa.
| 
