Lentävän Hollantilaisen ohjelmakirja
OLETTEKO KUULLUT?
...että Richard Wagneria ei pidetä varsinaisena ihmisystävänä - mutta mahtoikohan hän pitää enemmän koirista? Kun säveltäjä pakeni (ensimmäisen) vaimonsa Minnan kanssa velkojiaan öisestä Riiasta, täytyi heidän päästä laittomasti (passit oli takavarikoitu) Venäjän rajan yli. Rähjäinen salakuljettaja vei heidät piilopaikastaan rajalle, jossa heidän piti rajavartijoiden vahdinvaihdon aikana juosta rajalle kaivettua uomaa alas täyttä vauhtia, hypätä leveän ojan yli ja rynnistää vastamäkeä ylös vartijoiden kiväärien ulottumattomiin. Tämä onnistui, mutta paikalle järjestetyt vaunut rikkoutuivat kesken matkaa, Minna putosi vaunuista ja sai keskenmenon. Preussin Paillaun (nykyisin Baltisk) pienessä satamakaupungissa karkurit piiloutuivat pienen Thetis-kauppalaivan ruumaan, määränpäänään Lontoo. Viikossa laiva pääsi vasta Skagerrakiin, mutta silloin nousi myrsky - tänä iltana kuultavin seurauksin. Niin, se koira! Wagnerien uskollinen newfoundlandinkoira Robber oli mukana koko karkumatkan. Jos se olisi päästänyt rajalla inahduksenkin, rajavartijat olisivat ampuneet heidät kaikki. Koira oli oppinut mykkäroolinsa - ja Robberin uskollisuuden ansiosta voimme tänä iltana nauttia oopperasta täällä Turussa. ...että vain muutama viikko ennen Dresdenin-kantaesitystä Wagnerin Lentävän hollantilaisen tapahtumapaikka oli vielä Skotlanti? Merikapteeni oli tuolloin nimeltään Donald, hänen tyttärensä oli Anna ja sulhaskandidaatti-metsästäjä George! Mutta kun Wagner sai kuulla, että Pariisin oopperassa muuan säveltäjä Louis Dietsch valmisteli samanaikaisesti oman, niin ikään hollantilaislegendaan perustuvan, mutta Skotlannissa tapahtuvan oopperansa kantaesitystä, hän närkästyi. Wagner lienee kokenut mielessään uudestaan pienen Thetis-laivan hakeutumisen hätäsatamaan Sandvikan vuonoon - joten hän kirjoitti partituuriinsa Dalandin, Sentan, Erikin ja Norjan! Miltähän Dietschin ooppera mahtaisi kuulua ja näyttää Suomen Joutsenen ja Sigynin kannella...? ...että Suomen Joutsen on alkuperäisellä nimellään Laënnec kiertänyt useaan otteeseen Hyväntoivonniemen, jonka vesille hollantilaisen kapteenin van der Deckenin purjelaiva vuonna 1641 upposi? Kapteenin viimeiset sanat olivat kuulemma: "Minä kierrän tämän niemen, vaikka se kestäisi aina Tuomiopäivään saakka!". Legendan mukaan itse Paholainen kuuli sanat ja kirosi merikapteenin ja hänen laivansa seilaamaan maailman meriä Tuomiopäivään saakka. Legendan mukaan jokainen, joka näkee kapteenin ja hänen laivansa haamun, kokee tuskallisen kuoleman - ja näin kerrotaan tapahtuneenkin vuonna 1881. Legendasta lisää oopperassamme! Onneksi Laënnec selvisi hyvin (vaikka menettikin isomastonsa myrskyssä vuonna 1925 Cap Hornia kiertäessään), muuten oopperan tekeminen Turussa 2005 olisi paljon vaikeampaa. ...että Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen on esitetty Turussa aiemminkin, nimittäin vuonna 1912! Turun Soitannollisen Seuran tuottaman produktion johti orkesterin silloinen ylikapellimestari, säveltäjä Selim Palmgren, ja solisteina olivat huippunimet Maikki Järnefelt-Palmgren, John Forsell (Tukholma) ja Wäinö Sola sekä Thorild Bröderman ja Axel Hellman. Samana vuonna tuotettiin myös Mozartin ooppera Don Giovanni - joka saadaan kuulla Turussa ensi keväänä! ...että Lentävän hollantilaisen orkesterin yhden ainoan soittimen, nimittäin alttoviulun, stemmassa on 43.686 nuottia! Näin on laskenut yksi niiden soittajista, Turun filharmonisen orkesterin alttoviulisti Jouko Halviala. Eri stemmoja orkesterilla on 27, solisteilla kuusi, kuorolla neljä - eli kuinka monta nuottia yhteensä onkaan Richard Wagner pyöritellyt partituuriinsa? Ja tauot vielä päälle! Tero-Pekka Henell |
Sisällys |